Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Nana! Paljon onnea vaan.
Voi kunpa oltaiskin lahempana ja voitais antaa sulle paljon synttari haleja ja suukkoja!
Tosin niissa haleissa pitais olla varovainen, kun Kasper meni sitten tanaan ekaa kertaa rikki. Se kompastu olkkarissa ja loi silmakulmansa poydan kulmaan, ja siitahan sitten tulikin aikamoinen (2cm)vekki!
Meilla on tapana etta Daddy saa nukkua pitkaan lauantai aamusin ja aiti sunnuntaiaamuisin, joten kun aiti kuuli sankyyn majahdyksen ja sitten Kasperin itkut niin sieltahan se ponkas kun salama, ja ihan oikeessa se oli etta nyt sattu ja kovaa! Ei muuta kuin putsaamaan silmakulmaa ja vaatteet paalle ja etsimaan ensiapua kello seitseman jalkeen (taalla on erilaisia pisteita joihin voi menna mutta ne on eri aikoihin auki, tosi sekavaa systeemia). Ensimmainen laakarikeskus oli viela kiinni, joten paatettiin lahtea sairaalaan jossa Kasper syntyi. Siella sitten nahtiinkin hoitaja, ja Kasper oli niiiin urhea pikkupoika ettei edes itkenyt kun hoitaja pesi kunnolla vekin ja laittoi lapun sen paalle ja teki testit ettei ollut tullut aivotarahdysta. Sitten jo pian nahtiinkin tosi kiva laakari seta, joka ei meinannut uskoa silmiaan kun kerrottiin etta Kasper on vasta 13 kuukautta vanha, niin terve ja ISO poika se on. Laakari laittoi haavaan super liimaa, joka sitoi puolet toisiinsa, ja nain ollen ei tarvittu tikkeja lainkaan. Kasper oli jalleen niin rohkea poju ettei se inahtanutkaan, hymyili vaan hupsulle laakarille.
Kotimatkalla Daddy hakikin poydankulmiin pehmusteet, joten toivottavasti toistakertaa ei ainakaan niihin matkahtaminen satu nain kovaa.
Kasper menikin sitten kotona heti nukkumaan (kun hoitaja antoi sille vahan kipulaaketta, joten nukutti varmasti enemman kuin normaalisti) ja Daddy lahti istuttamaan puita kun meilla on taalla tanaan puun istutus talkoot (musiikkia, rummutusta, ruokaa ja tietty taimia ja paikallisia perheita istuttamassa niita), meidan talon lahelle rakennetaan sellaista kivaa kavelytieta joka vie viinitilalle (aiti tykkaa) ja rautatieasemalle ja Hendersoniin (jossa on kauppakeskukset yms).
Unten jalkeen mentiin mekin Kn kanssa ihmettelemaan uusia puita ja saatiin istuttaa yhdessa yksi Kowhai puukin! kylla oli kivaa syoda multaa - ja kosketella matoja (ainakin Kasperin mielesta).
Ei taalla sen kummempaa, nyt vaan odotetaan etta tykkaskos Nana kukkasista ja ihmetellaan peilista laastaria.
Kai se kuuluu asiaan aina valilla menna vahan rikki, kunhan saa paikattua taas kuntoon - aitin pitaa vaan oppia etta se on vain elamaa pienen terhakkaan pojan kanssa. (Mitenkohna se Nana on aina kestanyt Enun harrastukset?)
No comments:
Post a Comment